inspiraatio

inspiraatio

keskiviikko 10. joulukuuta 2014

Pimeä ja märkä juoksulenkki

Nyt on kuukausi takana tuosta kilpirauhasen vajaatoiminta- diagnoosista ja pikkuhiljaa alkaa lääkkeen vaikutus näkymään olossa. Olen taas energisempi ja iloisempi, ajatus ei ole ihan niin hidasta enää (ei musta kyllä mitään supervälkkyäkään ole tullut ;) ).

Kouluasioissa eron huomaa parhaiten, tenteissä ei tule enää sellaista "tyhjää hetkeä" turhaan. Ihmettelin alkusyksystä, että mitä tapahtuu, kun olen kuitenkin englantia opiskellut sen 11+ vuotta ja tunnilla en muistanut yksinkertaisia sanoja, enkä osannut edes suomeksi selittää.. Kauhea tunne!

Juoksua olen yrittänyt taas lisäillä ja jos meinaa "ei huvita"-fiilis iskeä, niin olen pakottanut itseni juoksuvermeisiin ja ulos ovesta. Pakko se silloin on juosta, ettei tule kylmä :)

Tässä muutama kuva parin päivän takaa, kun iltalenkillä kävin. Olipahan pimeää ja räntää satoi, mutta voi mahdoton mikä fiilis kun pääsi kotiin ja kuumaan suihkuun!



Onneksi pururadalla oli muutama valo..
Minä itse :)










Sulho edelleen pyörittelee silmiään, kun kiusaan, että yllätän hänet kirkossa. Nostan hameen helman ylös ja juoksen mun Niket vilkkuen alttarille :) Hän ei kuulemma edes välttämättä yllättyisi, mutta samaan hengenvetton mainitsi jotain jostain maltillisuudesta, mitä se on..

Näihin kuviin ja näihin tunnelmiin! Jäädään innolla odottamaan lunta ja valoisia juoksuhetkiä :)


Muistakaa morsiot ja muutkin ulkoilla! :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kun jätät jäljen!